Vanhan ikkunan poisto näyttää helpolta: puitteet irti, karmi sorkkaraudalla ulos ja uusi ikkuna tilalle. Se on kuitenkin ikkunaremontin vaarallisin vaihe, koska vanhan ikkunan poistossa vapautuu lasinsiruja, maalipölyä ja pahimmillaan asbestia tai PCB:tä. Tämä ohje on omakotitalon remontoijalle ja taloyhtiön hallitukselle, joka haluaa tietää, mitä purkutyössä pitää tarkistaa ennen ensimmäistä ruuvia ja miten työ tehdään ilman viiltohaavoja ja haitallista pölyä sisäilmassa.
Mitä vanhassa ikkunassa oikeasti on
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa ikkunakitti, saumausmassat ja joskus karmin ympärillä olevat tilkemateriaalit voivat sisältää asbestia. Suomessa asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1994, joten 1950–1980-lukujen ikkunat ovat riskiryhmää. Pellavaöljykitti on turvallista, mutta sitä ei erota paljaalla silmällä teollisesta kitistä, johon on lisätty asbestikuitua.
Toinen riski on lyijy. Ennen 1970-lukua maalatuissa puuikkunoissa pintamaalin alla on usein lyijyvalkoista. Kun sitä hiotaan tai kuumennetaan kuumailmapuhaltimella, syntyy hienoa, hengitettävää pölyä.
Kolmas riski koskee etenkin elementtikerrostaloja ja 1960–70-lukujen rivitaloja. Suomessa vuosina 1956–1979 valmistettujen eristyslasielementtien reunasaumoissa on käytetty PCB:tä. Ne ovat vaarallista jätettä, eikä niitä saa viedä tavallisen rakennusjätteen mukana. Sama koskee joitakin saman aikakauden elastisia saumausmassoja karmin ja betonin välissä.
Asbestikartoitus ennen vanhan ikkunan poistoa
Valtioneuvoston asetus 798/2015 edellyttää asbestikartoitusta ennen purku- ja korjaustöitä rakennuksissa, joiden rakentaminen on aloitettu ennen vuotta 1994. Tämä koskee myös ikkunoiden vaihtoa. Omakotitalossa kartoitus maksaa rajatusta kohteesta tyypillisesti 300–800 €, ja yksittäisen näytteen laboratorioanalyysi noin 40–80 €.
Jos kitistä tai saumoista löytyy asbestia, purkutyön saa tehdä vain yritys, jolla on aluehallintoviraston myöntämä asbestipurkulupa. Tämä ei ole byrokratiaa byrokratian vuoksi. Kitin irrottaminen taltalla tai oskillointityökalulla irrottaa kuituja, jotka kulkeutuvat lattialle ja ilmanvaihtoon. Ne myös jäävät sinne.
Kokenut asentaja kysyy ensimmäisenä talon rakennusvuotta ja sitä, onko ikkunat vaihdettu välillä. 1990-luvulla vaihdetuissa ikkunoissa asbestiriski on käytännössä poissuljettu, mutta alkuperäisissä 1960-luvun ikkunoissa näytteet otetaan aina.
Myytti: tavallinen pölynaamari riittää
Rautakaupan 2 euron paperinen pölysuojain on tehty karkealle sahanpurulle. Se ei pysäytä lyijypölyä eikä asbestikuituja, ja se vuotaa reunoilta heti, kun kasvoilla on parransänkeä. Ikkunan purkuun tarvitaan vähintään FFP3-luokan hengityksensuojain (3–8 €/kpl) tai puolinaamari P3-suodattimilla, esimerkiksi 3M:n 6000-sarja, joka maksaa suodattimineen noin 40–80 €.
Suojaimen luokkaa tärkeämpää on sen istuvuus. Jos suojain huurtuu suojalasien alla tai ilma karkaa nenänvarresta, se ei suojaa. Asbestityössä ammattilaiset käyttävät moottoroitua hengityksensuojainta, mutta sekin kuuluu vain luvanvaraiseen työhön.
Lasinsirut hallintaan – vaihe vaiheelta
Vanha ikkunalasi on tavallista, karkaisematonta lasia, joka rikkoutuu pitkiksi ja veitsenteräviksi siruiksi. Suurin osa purkutöiden viiltohaavoista syntyy, kun lasi yritetään irrottaa puitteesta väkisin tai koko puite heitetään lavalle lasi paikallaan.
Turvallinen järjestys omakotitalossa, kun kartoituksessa ei ole löytynyt haitta-aineita:
1. Suojaa lattia ja huonekalut muovilla, sulje väliovet ja teippaa niiden raot. Puitteet irrotetaan saranoiltaan sisäkautta, jolloin lasit pysyvät ehjinä.
2. Teippaa jokaiseen lasiin ilmastointiteipillä X-kuvio tai koko pinta suojakalvolla. Jos lasi halkeaa, sirut pysyvät teipissä.
3. Irrota lasi puitteesta kokonaisena pehmentämällä kitti ja poistamalla lasinaulat. Älä riko lasia, ellei ole pakko.
4. Sahaa karmi keskeltä poikki puukkosahalla, jolloin se irtoaa kahtena kevyenä osana eikä pyri vääntämään seinärakennetta tai sisälistoja.
5. Imuroi tilkerako ja lattia H-luokan imurilla, älä lakaise harjalla.
Käsiin tarvitaan viiltosuojakäsineet, joissa on EN 388 -merkintä ja vähintään viiltosuojaluokka C (hinta 10–20 €), sekä EN 166 -merkityt suojalasit. Tavalliset työhanskat eivät pidä lasinreunaa, kun se luiskahtaa.
Tyypillinen esimerkki on 1950-luvun rintamamiestalo, jonka alkuperäiset MSK-ikkunat vaihdetaan kolmilasisiin MSE-ikkunoihin. Karmin takaa löytyy usein pellavarivettä, sammalta tai sanomalehteä, joskus myös vanhaa mineraalivillaa. Nämäkin pölyävät, joten suojaimen pitää olla kasvoilla koko purkuvaiheen ajan eikä vain lasien kanssa. Jos karmit ovat hyvässä kunnossa, harkitse osittaista ikkunaremonttia, jossa karmit säilyvät. Silloin purkutyötä ja pölyä on huomattavasti vähemmän.
Yleisimmät virheet purkutyössä
Kuumailmapuhallin lyijymaaliin. Maalin pehmentäminen yli 400 asteen lämmöllä höyrystää lyijyä. Jos puitteita halutaan kunnostaa, käytetään infrapunalämmitintä, joka toimii noin 200 asteessa. Esimerkiksi perinnerakentajien suosimat Speedheater-laitteet toimivat tällä periaatteella. Pelkässä purussa maalia ei kannata käsitellä lainkaan.
Kaikki samaan lavaan. Lasit, maalattu puu, kitti ja PCB-eristyslasit päätyvät usein samaan jätelavaan. Jäteasema voi hylätä sekakuorman tai laskuttaa sen vaarallisena jätteenä. Lajittele lasi, puu, metallihelat ja haitta-aineita sisältävät osat erikseen jo purkupaikalla.
Ilmanvaihto päällä. Koneellinen ilmanvaihto levittää pölyn koko taloon. Sulje tuloilma purettavan huoneen osalta tai pysäytä kone purkutyön ajaksi ja tuuleta avoimen ikkuna-aukon kautta ulospäin.
Jätteet ja haitta-aineet
Kartoituksessa puhtaiksi todettu lasi ja puu kelpaavat tavalliseksi rakennusjätteeksi. Jäteasemalla peräkärryllinen maksaa paikkakunnasta riippuen noin 30–60 €. Lyijymaalattu puu, asbestipitoinen kitti ja PCB-eristyslasit ovat vaarallista jätettä, ja niille täytetään siirtoasiakirja. Asbestijäte pakataan kaksinkertaiseen, merkittyyn muovisäkkiin, ja luvanvarainen urakoitsija vastaa sen kuljetuksesta.
Taloyhtiön ikkunaremontissa jätehuolto ja haitta-ainekartoitus kirjataan urakkasopimukseen. Tarkista, että kartoitus on tilattu ennen tarjouspyyntöä, koska asbestipurku voi nostaa urakan hintaa 20–40 prosenttia. Tieto kuuluu tarjousvertailuun eikä lisätöihin. Kustannusten rakenteesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ikkunaremontin kustannukset omakotitalossa.
Rajaus on myös hyvä pitää mielessä. Ikkunaliike purkaa ja asentaa ikkunat, mutta ulko-ovien vaihto hoidetaan yleensä ovikauppojen kautta, yksittäisten lasien vaihto lasiliikkeessä ja laajempi julkisivu- tai sisäremontti remonttipalveluyrityksen kanssa.
UKK
Saako vanhan ikkunan purkaa itse?
Saa, jos asbestikartoituksessa ei löydy asbestia. Lyijymaali ja PCB eivät vaadi lupaa, mutta ne vaativat asianmukaiset suojaimet ja jätteiden käsittelyn vaarallisena jätteenä. Asbestipitoisen kitin tai sauman saa poistaa vain luvanvarainen yritys.
Miten tunnistan PCB:tä sisältävän eristyslasin?
Välilistassa tai lasin reunassa on usein valmistusvuosi tai valmistajan leima. Jos elementti on valmistettu vuosina 1956–1979, sitä käsitellään PCB-pitoisena, ellei laboratorioanalyysi osoita muuta. Kunnan jäteneuvonta kertoo lähimmän vastaanottopisteen.
Kuinka kauan yhden ikkunan purku kestää?
Tavallisen kaksipuitteisen puuikkunan huolellinen purku lasien irrotuksineen kestää noin 45–90 minuuttia. Asbestipurku suojauksineen ja alipaineistuksineen vie selvästi pidempään. Siksi urakoitsija hinnoittelee sen erikseen.
Turvallinen purku alkaa paperitöistä
Vanhan ikkunan poisto onnistuu turvallisesti, kun järjestys on oikea: ensin rakennusvuosi ja asbestikartoitus, sitten suojaimet ja lasien teippaus, ja lopuksi lajittelu jätteen mukaan. Lasit irrotetaan kokonaisina ja karmi sahataan poikki, eikä sorkkarautaa käytetä väkisin. Kun purku on tehty hallitusti, aukko on puhdas ja valmis uudelle ikkunalle. Asennuksen seuraavat vaiheet on käyty läpi artikkelissa ikkunoiden asennus omakotitaloon.