Ikkunan avaustapa vaikuttaa arkeen enemmän kuin moni tulee ajatelleeksi – sivuaukinen, alasaranainen ja kippiaukko ovat kolme yleisintä ratkaisua suomalaisissa kodeissa, ja kukin sopii eri tilanteeseen eri tavalla. Kun ikkunaremontti tai uudisrakentaminen on edessä, avaustavan valinta kannattaa miettiä yhtä huolella kuin materiaali tai lasitus, sillä väärä valinta näkyy käytössä joka päivä vuosikausien ajan.
Kolme yleisintä avaustapaa lyhyesti
Sivuaukinen ikkuna toimii kuin ovi – se on kiinnitetty saranoilla karmin sivuun ja aukeaa joko sisään- tai ulospäin koko korkeudeltaan. Suomessa lähes kaikki asuinrakennusten ikkunat ovat sisäänaukeavia sivuaukisia, koska ulosaukeava malli keräisi lunta ja jäätä saranoihin talvella.
Alasaranainen ikkuna on kiinnitetty karmin alareunaan, ja puite kääntyy ulospäin yläreunasta. Tätä mallia näkee tyypillisesti kellareissa, ullakkotiloissa ja vanhoissa maalaistaloissa, joissa ikkuna on korkealla eikä sivuaukista pääse käytännössä avaamaan.
Kippiaukko puolestaan tarkoittaa saranointia, jossa ikkuna kallistuu yläreunastaan sisäänpäin muutaman sentin rakoon – juuri sen verran, että ilma vaihtuu mutta sadevesi ei pääse sisään. Moderneissa MSE-ikkunoissa (moderni suomalainen eristyslasi-ikkuna) kippitoiminto yhdistetään usein sivuaukeamiseen saksisaranoilla, jolloin sama ikkuna toimii sekä tuuletusluukkuna että täysikokoisena avautuvana ikkunana.
Milloin kannattaa valita sivuaukinen ikkuna
Sivuaukinen on käytännössä oletusratkaisu olohuoneisiin, makuuhuoneisiin ja muihin tiloihin, joissa ikkunaa käytetään myös hätäpoistumistienä. Rakennusmääräykset edellyttävät useissa huoneissa vähintään yhtä ikkunaa, joka aukeaa niin, että siitä pääsee poistumaan palotilanteessa – kippiasento ei tähän riitä.
Käytännön esimerkki auttaa hahmottamaan asian: kerrostalon makuuhuoneessa on usein yksi ikkunanpuoli sivuaukisena ja toinen kiinteänä, jolloin täysi avaus on mahdollinen mutta valoa tulee silti maksimimäärä kiinteän puolen kautta. Omakotitalossa taas koko ikkuna voi olla sivuaukinen, jos huone on pieni ja tuuletustarve suuri.
Sivuaukisen ikkunan huono puoli on tilantarve. Sisäänaukeava puite vie tilaa verhoilta, kalusteilta ja jopa sängyn paikalta – tämä unohtuu yllättävän usein remonttia suunniteltaessa.
Alasaranainen ikkuna – milloin se on paras valinta
Alasaranaista mallia käytetään paikoissa, joissa sivuaukinen olisi hankala tai vaarallinen. Yläkerran pieni ikkuna, jonka alareuna on 150 senttiä lattiasta, on tyypillinen esimerkki: sivuaukinen puite osuisi käyttäjää tai kalusteita, kun taas alasaranainen kääntyy siististi ulos ilman että kukaan törmää siihen.
Vanhoissa hirsitaloissa ja perinnerakennuksissa alasaranaista mallia tapaa usein myös yläikkunoissa ja parvekeikkunoissa, joissa alkuperäinen hela on säilytetty osana rakennuksen historiaa. Perinnerakennusten ikkunoiden entisöinnissä alkuperäisten saranatyyppien säilyttäminen on usein myös museoviraston edellyttämä ehto suojelluissa kohteissa.
Alasaranaisen ikkunan haittapuoli on puhdistus: ulkopuoli jää helposti hankalaan kulmaan, ja monissa malleissa koko ikkunan on käännyttävä lähes vaakatasoon, jotta lasin ulkopinnan saa puhtaaksi turvallisesti sisältä käsin.
Kippiaukko – arjen suosikki, mutta ei ihmelääke tuuletukseen
Kippiasento on suomalaisissa kodeissa suosituin tapa tuulettaa lyhyesti, koska ikkunan voi jättää raolleen ilman että kukaan pääsee kiipeämään sisään tai ulos vahingossa. Tämä tekee siitä myös turvallisen ratkaisun lapsiperheisiin ja kerrostalojen ylempiin kerroksiin.
Yksi yleinen väärinkäsitys on syytä oikaista heti: kippiasento ei korvaa kunnollista tuuletusta. Pieni rako vaihtaa ilmaa hitaasti ja epätasaisesti, ja talvipakkasella kippiasennossa oleva ikkuna jäähdyttää lähinnä ikkunan viereistä seinäpintaa – kosteus voi jopa tiivistyä karmin metalliosiin, jos rako jätetään auki tuntikausiksi kylmällä säällä. Tehokkain tuuletus tapahtuu edelleen ristivedolla, eli kahden vastakkaisen ikkunan lyhyellä täysavauksella muutaman minuutin ajan.
Kippiventtiilin jäätyminen on toinen käytännön ongelma, joka nousee esiin joka talvi. Jos ikkuna jätetään kippiasentoon pakkasella ja sen jälkeen sataa räntää, hela voi jäätyä kiinni tai auki – kumpikin tilanne on ikävä. Kokenut asentaja neuvoo aina tarkistamaan, että kippihela liikkuu kevyesti myös pakkasella ja että tiiviste ei ole kovettunut, sillä tiivisteen kunto vaikuttaa suoraan kippitoiminnon luotettavuuteen.
Avaustapa ja energiatehokkuus – unohdettu yhteys
Avaustavalla on yllättävän suora vaikutus ikkunan U-arvoon ja ilmatiiviyteen. Kiinteä ikkuna on aina tiiviimpi kuin avattava, koska siinä ei ole saranoita eikä salpoja, jotka rikkovat tiivistyslinjan. Tästä syystä moni ikkunavalmistaja, kuten Skaala tai Pihla, suosittelee yhdistelmäikkunaa: yksi puoli kiinteä, toinen sivuaukinen tai kippitoiminnolla varustettu.
Kolmilasisessa MSE-ikkunassa U-arvo on tyypillisesti 0,8–1,0 W/m²K, ja parhaissa energialasiratkaisuissa selektiivipinnoitteen ja argonkaasutäytön ansiosta päästään alle 0,7:n. Avattavan puitteen tiivistysratkaisu vaikuttaa tähän lukuun suoraan – halvimmissa perustason ikkunoissa tiivisteitä on usein vain yksi kierros, kun taas keskitason ja premium-malleissa käytetään kaksois- tai jopa kolmoistiivistystä, mikä pienentää ilmavuotoa merkittävästi juuri avattavissa osissa.
Yleisimmät virheet avaustavan valinnassa
Ensimmäinen yleinen virhe on sivuaukisen ikkunan valitseminen tilaan, jossa kalusteet tai verhot estävät täyden avauksen – lopputulos on ikkuna, joka aukeaa käytännössä vain 30 astetta. Toinen virhe on kippiasennon käyttäminen ainoana tuuletuskeinona kosteissa tiloissa kuten kylpyhuoneessa tai keittiössä, jolloin kosteus jää seinärakenteisiin sen sijaan että se poistuisi kunnolla. Kolmas, erityisen yleinen virhe taloyhtiöissä, on se, että ikkunaremontin yhteydessä avaustapa vaihdetaan huomaamatta alkuperäisestä, jolloin julkisivun ilme muuttuu eikä asia ole ollut kaikkien asukkaiden tiedossa etukäteen.
UKK – ikkunatyypit ja avaustavat
Voiko saman ikkunan saada sekä kippi- että sivuaukisena?
Kyllä. Saksisaranoilla varustettu ikkuna toimii molemmilla tavoilla samasta kahvasta – kahvan asento määrää, avautuuko ikkuna kokonaan sivulta vai kallistuuko se vain yläreunasta tuuletusasentoon. Tämä on yleisin ratkaisu uudisrakentamisessa ja ikkunaremonteissa.
Miksi alasaranainen ikkuna tuntuu vetävän kylmää talvella enemmän kuin sivuaukinen?
Alasaranaisessa mallissa tiivistyslinja kulkee usein pidemmän matkan yläreunan saranan kautta, ja jos hela on säädetty väärin tai tiiviste on painunut, ilmavuoto keskittyy juuri yläreunaan, josta kylmä ilma tuntuu selvimmin.
Kannattaako kippiasentoa käyttää yön yli tuuletukseen?
Ei suositella pakkaskaudella, sillä pitkäaikainen kippiasento jäähdyttää karmirakenteita ja voi aiheuttaa kondenssia. Lyhyt, tehokas ristivetotuuletus muutaman kerran päivässä on energiatehokkaampi ja rakenteille turvallisempi tapa.
Yhteenveto
Sivuaukinen, alasaranainen ja kippiaukko eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan usein saman ikkunan eri ominaisuuksia. Oikea valinta riippuu huoneen käyttötarkoituksesta, ikkunan sijainnista ja korkeudesta sekä siitä, tarvitaanko ikkunasta poistumistietä. Kun avaustapa mietitään huolella yhdessä materiaalivalinnan kanssa, ikkunasta saa sekä käytännöllisen että energiatehokkaan ratkaisun vuosikymmeniksi eteenpäin.