Ikkunoiden energialuvuista puhutaan usein sekavasti, ja moni remontoija törmää U-arvoon ja G-arvoon vasta siinä vaiheessa, kun ikkunatarjoukset ovat pöydällä. Näiden kahden luvun ymmärtäminen kannattaa kuitenkin tehdä jo ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä, sillä ne kertovat ikkunan käyttäytymisestä täysin eri tilanteissa – toinen lämmityskaudella, toinen kesän helteillä.
Mitä U-arvo oikeasti tarkoittaa
U-arvo eli lämmönläpäisykerroin kertoo, kuinka paljon lämpöä karkaa ikkunan läpi ulos, kun sisällä ja ulkona on tietty lämpötilaero. Yksikkö on W/m²K, ja mitä pienempi luku, sitä paremmin ikkuna pitää lämmön sisällä. Suomen rakennusmääräykset edellyttävät uudisrakentamisessa tyypillisesti alle 1,0 W/m²K arvoa, mutta käytännössä nykyaikaiset kolmilasiset MSE-ikkunat yltävät usein 0,8–1,0 W/m²K tasolle ja parhaat energialasiratkaisut jopa alle 0,7 W/m²K.
Perustason kaksilasinen ikkuna jää yleensä 1,4–1,8 W/m²K haarukkaan, mikä näkyy suoraan lämmityslaskussa erityisesti pitkän suomalaisen lämmityskauden aikana. Ero ei ole kosmeettinen: kymmenien neliöiden ikkunapinta-alalla jo 0,3 yksikön parannus U-arvossa voi tarkoittaa satojen eurojen säästöä vuodessa lämmitysenergiassa.
G-arvo kertoo auringon lämmöstä, ei kylmästä
G-arvo eli auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin ilmoittaa, kuinka suuri osa auringon säteilyenergiasta pääsee ikkunan läpi sisätiloihin. Arvo ilmoitetaan välillä 0–1, ja mitä suurempi luku, sitä enemmän auringon lämpöä ikkuna päästää sisään. Tavallisella kaksilasisella ikkunalla g-arvo on usein noin 0,7–0,8, kun taas selektiivilasilla varustetussa energiaikkunassa arvo voi olla 0,4–0,6.
Tässä kohtaa moni remontoija tekee virheen: valitaan mahdollisimman pieni U-arvo miettimättä g-arvoa lainkaan. Etelään ja länteen avautuvissa suurissa ikkunoissa liian korkea g-arvo voi johtaa kesäisin epämiellyttävään ylikuumenemiseen, vaikka talvella ikkuna pitäisikin lämmön hyvin sisällä. Isossa olohuoneen ikkunaseinässä tämä huomataan yleensä vasta ensimmäisenä helteisenä kesänä, kun sisälämpötila nousee sietämättömäksi iltapäivisin.
Miten selektiivilasi ja argonkaasu vaikuttavat lukuihin
Selektiivipinnoite on ohut, silmällä lähes huomaamaton kerros lasin pinnalla, joka päästää näkyvän valon läpi mutta heijastaa lämpösäteilyä takaisin. Se parantaa sekä U-arvoa että hillitsee g-arvoa, minkä vuoksi sitä käytetään nykyisin lähes kaikissa laadukkaissa eristyslaseissa. Lasiväliin puhallettu argonkaasu puolestaan johtaa lämpöä huonommin kuin tavallinen ilma, mikä parantaa U-arvoa entisestään ilman että se vaikuttaa merkittävästi g-arvoon.
Karmisyvyydellä on myös oma roolinsa: syvempi karmi mahdollistaa paksumman eristyslasin ja useamman ilmavälin, mikä laskee U-arvoa. Tämän vuoksi kahden näennäisesti samannäköisen ikkunan U-arvot voivat poiketa toisistaan merkittävästi pelkän karmirakenteen takia, vaikka lasitus olisi sama.
Yleinen myytti: mitä pienempi U-arvo, sitä parempi ikkuna kaikkiin tilanteisiin
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä ikkunakaupassa. Pelkkä pieni U-arvo ei kerro koko totuutta, koska se ei ota kantaa auringon lämpökuormaan tai valon läpäisyyn. Pohjoiseen avautuvassa ikkunassa korkeampi g-arvo voi olla jopa toivottava, koska se tuo lisää passiivista lämpöä sisään ilman ylikuumenemisriskiä. Etelä- ja länsijulkisivuilla taas kannattaa suosia matalampaa g-arvoa, erityisesti jos ikkunapinta-ala on suuri tai tilassa ei ole muuta varjostusta.
Käytännössä hyvä ikkunaliike osaa suositella eri lasitusta eri ilmansuuntiin saman rakennuksen sisällä. Tämä on erityisen tärkeää suurissa ikkunaseinissä ja kattoikkunoissa, joissa auringon vaikutus on voimakkain. Lisätietoa lasiratkaisujen valinnasta ja energialukujen merkityksestä löytyy artikkelista energiatehokkaista ikkunoista ostajan näkökulmasta.
Kolmilasinen vai kaksilasinen – mitä luvut kertovat käytännössä
Kolmilasinen MSE-ikkuna on nykyisin Suomessa käytännössä vakiovalinta uudisrakentamisessa ja suositeltava valinta myös laajemmissa ikkunaremonteissa. Kolme lasikerrosta ja kaksi ilmaväliä pudottavat U-arvon merkittävästi alemmas kaksilasiseen verrattuna, mikä näkyy suoraan vetoisuuden vähenemisenä ja tasaisempana sisälämpötilana ikkunan lähellä. Tämä on erityisen tuntuva ero suomalaisissa olosuhteissa, joissa ulko- ja sisälämpötilan ero voi talvisin olla yli 40 astetta.
Kaksilasinen ikkuna voi silti olla perusteltu valinta esimerkiksi kesämökillä tai muussa kevyemmässä käytössä olevassa rakennuksessa, jossa lämmityskustannukset eivät ole samalla tavalla ratkaiseva tekijä. Taloudellista puolta ja eri ikkunatyyppien pitkän aikavälin kustannusvaikutuksia on käyty tarkemmin läpi artikkelissa kolmilasisten ikkunoiden energiansäästöstä.
Näin luet ikkunan energiamerkinnät tarjousta vertaillessa
Kun vertailet eri ikkunaliikkeiden tarjouksia, tarkista aina, ilmoittaako tarjous U-arvon koko ikkunalle (Uw) vai pelkälle lasitukselle (Ug). Nämä kaksi lukua sekoitetaan usein keskenään, ja karmin ja puitteen osuus voi nostaa koko ikkunan U-arvoa merkittävästi verrattuna pelkkään lasin arvoon. Pyydä tarjoajalta aina Uw-arvo, koska se vastaa todellista energiankulutusta paremmin.
Katso myös, mainitaanko tarjouksessa g-arvo lainkaan – jos ei, kysy sitä erikseen, etenkin jos ikkunat sijoittuvat etelä- tai länsijulkisivulle. Materiaalivalinnan ja käyttötarkoituksen vaikutusta energialukuihin on avattu laajemmin artikkelissa ikkunoiden valinnasta materiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan.
UKK – usein kysyttyä U-arvosta ja G-arvosta
Mikä on hyvä U-arvo omakotitalon ikkunalle Suomessa?
Nykyaikaisessa omakotitalossa hyvänä tasona pidetään 0,8–1,0 W/m²K koko ikkunalle (Uw), ja premium-tason energialaseilla päästään alle 0,7 W/m²K. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän lämpöä karkaa ikkunan kautta lämmityskaudella.
Kannattaako aina valita mahdollisimman matala g-arvo?
Ei välttämättä. Etelä- ja länsijulkisivuilla matala g-arvo ehkäisee ylikuumenemista, mutta pohjoiseen avautuvissa ikkunoissa korkeampi g-arvo voi tuoda hyödyllistä passiivista lämpöä sisään. Oikea valinta riippuu ikkunan ilmansuunnasta ja varjostuksesta.
Miksi tarjouksissa ilmoitetut U-arvot vaihtelevat vaikka lasitus on sama?
Ero syntyy yleensä karmista ja puitteesta. Uw-arvo lasketaan koko ikkunalle, jolloin karmisyvyys, karmimateriaali ja tiivistysratkaisut vaikuttavat lopulliseen lukuun, vaikka lasituksen Ug-arvo olisikin identtinen.
Yhteenveto
U-arvo ja g-arvo vastaavat eri kysymyksiin: toinen kertoo, kuinka hyvin ikkuna pitää lämmön sisällä talvella, toinen sen, kuinka paljon auringon lämpöä se päästää sisään kesällä. Suomen ilmastossa molemmat ovat merkityksellisiä, mutta niiden painoarvo vaihtelee rakennuksen ilmansuuntien ja ikkunapinta-alan mukaan. Kun pyydät tarjouksia ikkunaremonttiin, vaadi aina sekä Uw- että g-arvo jokaiselle lasitusvaihtoehdolle ja pyydä ikkunaliikettä perustelemaan suositus juuri kyseisen julkisivun ja huoneen käytön perusteella.
